|
Mirkku keräilee asunnon lattialta erinäisiä
vaatemyttyjä ja lajittelee asusteet oikeisiin
paikkoihinsa. Pyykkikoriin, eteisen hyllyyn,
naulakkoon, vaatekomeroon. Pertsa lepuuttaa
selkäänsä, makailee sängyllä ja lukee kirjaa.
Miehillä tuntuu olevan sellaista kehon viisautta,
joka monelta naiselta puuttuu. Pertsa osaa kuunnella
itseään ja panna pitkäkseen, kun aika on. Pertsa osaa
priorisoida. Hän haluaa lepäillä ensin.
|
Mirkku
nostelee likaisia astioita astianpesukoneeseen.
Pertsa huhuilee Mirkkua viereensä loikoilemaan, mutta
Mirkku ei juuri nyt voi loikoilla. Olohuoneen
lattialla nimittäin lojuu sukka. Se on saatava sieltä
pois ennen kuin Mirkku voi ajatellakaan mitään
makailua. Sitä paitsi pyykkikonekin pitää laittaa
pyörimään ja päivän posti selvittää. On aivan pakko.
Mirkku joutaa makailemaan vasta sitten, kun
kiireellisemmät asiat on ensin hoidettu alta pois. |
Yhteistä
hetkeä ei koskaan tule. Pertsa saa loikoilla
yksinään, eikä Mirkullakaan ole taisteluparia
raivoisassa selviytymiskamppailussaan kaikkialla
vaanivia sukkamyttyjä vastaan. Saavuttamattomiin
työntyy se hetki, jolloin pariskunta ehtisi
köllötellä kaikessa rauhassa edes kaksi minuuttia ja
tuntea että kavala maailma on kovin kaukana.
|
|
Voiko
tästä nyt päätellä, että Mirkkua kainaloonsa
huhuileva Pertsa arvostaa enemmän hellyyttä kuin
siisteyttä, ja Mirkku taas arvostaa enemmän
siisteyttä kuin hellyyttä?
Kyllä voi.
Kaikki tekomme ovat arvovalintoja. Jokainen
askeleemme on kannanotto. Mirkun mielessä hellyydellä
on väistämisvelvollisuus. Putsaamisen ja pussailun
välillä Mirkku priorisoi putsaamista. Joku voi
tietysti kysyä, että miksi Pertsa ei kanna korttaan
kekoon ja osallistu riipin raapin jätettyjen
vaatekasojen keräilyyn. Hoitaisivat yhdessä
siivouksen, niin johan saattaisi Mirkkukin löytää
itsestään hellän minänsä ja käpertyä Pertsan
kainaloon.
Näin Pertsa
voisi tietenkin toimia, ja niin hän taktisista syistä
usein toimiikin.
|
Ja silloin
hän alistuu Mirkun arvomaailmaan, siihen jossa
hellyydellä on väistämisvelvollisuus ja jossa
putsaaminen on pussaamista tärkeämpää,
kiireellisempää ja arvokkaampaa. Pertsa joutuu siis ostamaan Mirkulta
läheisyyttä. Kotioloissa sellainen ei ole
kriminalisoitu, kadulla kylläkin.
Toki
Mirkkukin periaatteessa myöntää yhteisen loikoilun ja
muun parisuhdehöpöstelyn tärkeyden. Mutta tosielämä
paljastaa hänen todelliset arvonsa: Keskellä
olohuoneen lattiaa jököttävän parittoman sukan
saattaminen samaan pyykkikoriin likaisen puoliskonsa
kanssa ohittaa Mirkun arvomaailmassa Pertsan kanssa
löhöilyn. Enemmän kuin oma parisuhteensa Mirkkua
kiinnostaa sukkien parinmuodostus. |
Asioiden kiireellisyysjärjestys ja niiden
tärkeysjärjestys eivät tietenkään välttämättä
merkitse samaa asiaa. Mirkku saattaa ihan hyvin
arvostaa hellyyttä enemmän kuin siisteyttä. Ehkä
siisteys vain kuuluu Mirkun elämässä sellaisiin
sinänsä vähäpätöisiin pikkuasioihin, jotka täytyy
hoitaa alta pois ennen kuin voi keskittyä todella
tärkeisiin asioihin.
Kiireellisten ja vähäpätöisten
pikkuasioiden pirullisuus piilee siinä, että niillä
näyttää olevan etuajo-oikeus elämän maanteillä.
Väistämättömällä päättäväisyydellä kaikenlaiset
pikkuasiat haukkaavat tärkeiden asioiden elintilan.
Ehkä Mirkku tosiaan arvostaa Pertsan kanssa elettyjä
helliä hetkiä, mutta hänellä ei vain satu koskaan
olemaan aikaa sellaiseen. |
|
|
Kiireellisiin asioihin
ryhdytään tietenkin ensin. Siksi kaikenlaiset hitaat
asiat jäävät aina kiireellisten asioiden jalkoihin.
Parittomia sukkia raivopäisesti poimiva Mirkku
kuvittelee hoitavansa kiireelliset asiat ensin pois
ymmärtämättä, että kiireelliset asiat eivät lopu
koskaan. Jos niille antaa elämässä etusijan, ne myös
vievät koko elämän mennessään. Tärkeät ja hitaat
asiat siirtyvät aina syrjään kiireellisempien tieltä. |
Kiireellisten
pikkuasioiden täyttämän elämän äärimmäinen tila on
se, jossa on niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään.
Lopputulos on täsmälleen sama kuin täydellisessä
laiskottelussa, mutta tohotus, murehtiminen ja
stressi moninkertaiset.
- Jaakko Heinimäki |
